Kesäisät valtaavat hiekkalaatikot

Isän kanssa kohti suurta maailmaa

Norjalaista kesää ei välttämättä ole helppo erottaa muista vuodenajoista ainakaan sään perusteella. Viime vuosina katukuvaan on onneksi ilmestynyt varma kesänmerkki, nimittäin lastenvaunujen työntävät ja leikkikenttiä kansoittavat kesäisät. Maan omalaatuinen vanhempainvapaita ja päivähoidon aloitusta koskeva sääntöviidakko on johtanut siihen, että lähes kaikki isät aloittavat isyyslomansa toukokuussa.

Tähän on tultu, koska norjalaislasten päivähoitoura alkaa 1-vuotissynttäreitä seuraavassa elokuussa. Lukukausiajattelu helpottaa toki päiväkotien suunnittelutyötä, mutta ei valitettavasti kulje käsikädessä lisääntymisbiologian lainalaisuuksien kanssa. Ei vaikka perheet kovasti yrittävät. Synnytysosastoilla huudetaan ja kiroillaan ruuhkaksi asti kesäkuukaisina, jotta päiväkotipaikkaa ei tarvitsisi odottaa yhtään enempää kuin on pakko. Subjektiivinen päivähoito on nimittäin Norjassa iloinen asia, Nykyään 90% 1-vuotiaista on päiväkodissa, ihan siksi että paikkoja on saatavilla (full barnehagedekning alkaen 2008). Kun isällä tällä hetkellä on 10 viikon korvamerkitty kiintiö vanhempainvapaasta (pappaperm) ja lisäksi kesälomaviikkoja pidettävänä, astuvat isät kotirintaman miesvahvuuteen juurikin alkukeväästä.

Isot kengät täytettävänä

Isyysloma on Norjassa ollut poliittinen kissanhännänvedon kohteena jo vuosikymmeniä. Vasemmisto on alusta alkaen ajanut isäkiintiöitä tasa-arvon ja miesten oikeuksien nimissä, kun taas oikeisto vastustaa perheiden valinnanvapauden rajoittamista. Jo 90-luvulla vasemmistohallitus sai läpi isäkuukauden, jonka tasa-arvovaikutukset kuitenkin jäivät vaatimattomiksi, koska perheet yleisesti käyttivät kuukauden yhteiseen kesälomaan. Kivaa se toki oli, ja isäkuukausi nautti heti kansansuosiota. Vasemmistohallitukset seurasivat toisiaan, ja lopulta isäkiintiö oli jo 14 viikon pituinen. Heti valtaan päästyään oikeuspuolueet leikkasivat kiintiön nykyiseen 10 viikkon, jotta perheillä olisi enemmän tilaa tehdä yksilöllisiä ratkaisuja.

Nyt kuitenkin on niin, ettei norjalaiseen mentaliteettiin oikein istu yksilöllisyys. Useimmat perheet käyttävätkin valinnanvapautensa siten, että isä pitää 10 viikkoa isyyslomaa toukokuusta alkaen. Itseasiassa perheet ovat hallituskokoonpanosta riippumatta päätyneet jakamaan vapaat niin, että isä käyttää hänelle kulloinkin korvamerkityn kiintiön ja äiti loput.  Teoriassa sekä isällä että äidillä on tällä hetkellä 10 viikon kiintiö, loput yhteensä noin vuoden mittaisesta vapaasta perhe voi jakaa haluamallaan tavalla. Jäljelle jäävät viikot ennen päivähoidon alkua elokuussa ovat palkattomia.

Kesäisät nauttivat epäilemättä parista-kolmesta kuukaudesta taaperonsa kanssa, mikä onkin riittävä syy isäkiintiön ylläpitoon, vaikka viikkomäärän viilaminen suuntaan tai toiseen ei taida toteuttaa sen enempää vasemman kuin oikeankaan laidan poliittisia unelmia. Niinpä kun norjalainen lapsi sitten elokuussa aloittaa päiväkodissa, valitsee hänen äitinsä osa-aikatyön ehtiäkseen tehdä myös kotityöt.

Kolme sukupolvea isiä ja poikia

Tässä vielä Norjassa asuvan ruotsalaisen isän hysteerisen hauska kuvallinen näkemys isyyslomasta:
Kreativ pappaperm